Eipä uskoisi, että kaksi kuukautta sitten saatiin ilmoitus harjoitteluun pääsystä, ja nyt lähtöön on enää noin kuukausi. Kevät ja puolet kesästä on mennyt niin nopeaa, että lähtö alkaa jo hirvittää! Onneksi käytännön asiat on aika lailla hoidossa, oikeastaan lentoliput on enää hommaamatta (se viimeinen ja kallein to do). Jännittää en vielä osaa, yleensä jännitys iskee vasta lähtöhetkellä. Silloin sitä vasta tajuaa, että takaisin tullaan vasta marraskuussa, vaikkei tuo kolmen kuukauden setti mikään hirmupitkä periaatteessa olekaan. Ja sehän menee liian äkkiä, niin ne kaikki ainakin sanoo :)
Voisin tiesti vähän kertoa tuosta Suomi-kodista niille, joilla ei ole hajuakaan mikä paikka se on. Elikkäs, siellä asustelee pääosin suomalaisyntyisiä ikäihmisiä ja henkilökunta on myös suurin osa suomalaisia. Me (minä ja luokkakaverini Töpsy) mennään Suomi-kotiin harjoitteluun tekemään viriketyötä. Asunto meille on hommattu ilmeisesti lähellä olevista vanhusten asuntoloista. Meidän tuleva ohjaaja on meihin paljon yhteyksissä ja ollaan kyllä saatu sellainen vaikutelma, että tervetulleita ollaan! Mielenkiinnolla kyllä odotan reissua, tulee olemaan varmasti todella hieno kokemus. Saapa nähä, päästäänkö näkemään miekkavalaksiakin :D
Elokuun alkupuolella on siis lähtö, harmillisesti sattuu olemaan se lämpimin kuukausi Vancouverissa ;)
